Hello! Täällä nyt sitten ollaan oltu jo reilu puolivuorokautta. Maahantulotarkastus oli uusiutunut nopeampaan suuntaan uudestaan matkaaville. Itsepalvelunäytölle skannattiin passi, sormenjäljet sekä valokuva. Pienen hetken tumma herra jututti ja toivotti hyvää päivän jatkoa. Jäipähän aikaa tutustua Chigagon lentokentän tarjontaan. Yksi pakollinen Bic-Mac hampurilainen nautittiin heti pahimpaan nälkään ja lähdimme kolmosterminaaliin etsimään hyväksi todettua Rick Baileyksen Tortas Frontera ravintolaa. Ravintola tarjoilee meksikolaisia "tortaksia", jotka ovat kuin paahdettuja ja täytettyjä leipiä. Revittyä possua, hillottua punasipulia ja habanero salsaa... Voiko mennä vikaan? No ei voi! Lisäksi paikallisen Goose Island panimon Pale Alea... Kyllä kelpasi..
Lisäksi juuri ennen Houstonin koneeseen lähtöä tempaisimme vielä Chigago Style Jumbo Hot-Dogit. Kyllä amerikassa hodarikin maistuu hodarille! Matkakumppanin lippuun ilmestyi merkintä SSSS joten tarkkaakin tarkempi turvatarkastus oli luvassa. Huumeliuskoja otettiin useita ja kamat pengottiin. Tarkastajakin oli sitä mieltä että ei tässä hommassa mitään järkeä ole mutta minkäs teet?
Lentokenttähotelli Ramada oli pettymys vaikka ei hinta paljon luvannutkaan. Heti ilmoitettiin että WiFi ei sitten pelaa ja isot kaverit jaksavat raahata matkalaukkunsa yläkertaan, eli hissejä ei ollut. Huone haisi vahvasti homeen ja Virtsan seokselle. Ja pisteenä iin päällä joku oli pyyhkinyt perseensä pyyhkeeseen. Eipä tarvi toisten vierailla ko. hotellissa. Ilmainen kuljetus kuitenkin järjestyi terminaaliin.
Puolentoista tunnin päästä Vegasin koneeseen ja pelimerkit keskelle! Stay Tuned!
Lisäksi juuri ennen Houstonin koneeseen lähtöä tempaisimme vielä Chigago Style Jumbo Hot-Dogit. Kyllä amerikassa hodarikin maistuu hodarille! Matkakumppanin lippuun ilmestyi merkintä SSSS joten tarkkaakin tarkempi turvatarkastus oli luvassa. Huumeliuskoja otettiin useita ja kamat pengottiin. Tarkastajakin oli sitä mieltä että ei tässä hommassa mitään järkeä ole mutta minkäs teet?
Lentokenttähotelli Ramada oli pettymys vaikka ei hinta paljon luvannutkaan. Heti ilmoitettiin että WiFi ei sitten pelaa ja isot kaverit jaksavat raahata matkalaukkunsa yläkertaan, eli hissejä ei ollut. Huone haisi vahvasti homeen ja Virtsan seokselle. Ja pisteenä iin päällä joku oli pyyhkinyt perseensä pyyhkeeseen. Eipä tarvi toisten vierailla ko. hotellissa. Ilmainen kuljetus kuitenkin järjestyi terminaaliin.
 | ||
| Väsynyt matkamies Chigagossa |
Puolentoista tunnin päästä Vegasin koneeseen ja pelimerkit keskelle! Stay Tuned!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti